AnjaSi on ystävä arkenasi
Yritykseni AnjaSi Oy (Ly 3328068) on yhden henkilön yritys.
Omistajana ja työntekijänä toimin minä, Sirkka Anttila.
Olen luotettava, ystävällinen ja empaattinen.
Palveluni mahdollistaa mielekkään ja pidemmän kotona asumisen tai täydentää hoivakodin palveluja.
Olen Pirkanmaan hyvinvointialueen tukipalvelutuottaja.
Palveluihini on mahdollisuus saada kotitalousvähennys 60 %.
Kuulun ennakkoperintärekisteriin.
Minut löytää myös Pirkanmaan Kotitorista.
Tarina yritykseni takana
Vuonna 2017 tutustuin silloisen työni kautta neljään sisarukseen tai oikeastaan kolmeen, koska ensitapaaminen oli perunkirjoitustilaisuus, jossa tein heidän veljensä perunkirjan.
Nämä sisarukset olivat iältään 90 molemmin puolin ja heillä ei ollut läheisiä ihmisiä, kuin toisensa, koska olivat perheettömiä ja lapsettomia.
Tuon vuoden jälkeen pidin heihin yhteyttä tietyn väliajoin ja kyselin kuulumisia, kuinka he jaksoivat ja tarvitsevatko apua joissain asioissa, josta he olivat hyvin ilahtuneita.
Koronavuodet tulivat vielä, jonka vuoksi halusin olla heihin yhteydessä vielä useammin, koska liikkuminen oli muutenkin rajoitettua.
Toinen veli joutui sairaalaan v.2020, jolloin yksi sisaruksista otti minuun yhteyttä ja kysyi, voisinko auttaa heitä, koska he itse eivät pystyneet enää hoitamaan paljonkaan asioitaan, saati veljensä asioita, joka oli joutunut sairaalaan.
Kävin sairaalassa katsomassa heidän veljeään ja kun hän pääsi sieltä paikalliseen terveyskeskukseen vuodeosastolle, lähdin hakemaan hänelle hoivapaikkaa hänen asuinpaikkakunnaltaan, koska kotona hän ei olisi enää pärjännyt.
Noin kuukauden jälkeen sain hänelle paikan. Hoivakotiin kalustin hänelle oman huoneen omilla tavaroilla ja koitin tehdä siitä mahdollisimman kodikkaan. Tein kaikki tarvittavat paperityöt ja kävin häntä katsomassa muutaman kerran viikossa. Hän meni niin huonoon kuntoon, että ei jaksanut jatkaa tätä elämänpolkua hoivakodissa, kuin noin puolivuotta ja menehtyi vuonna 2021.
Tämän jälkeen hoidimme hautajaisjärjestelyt, perunkirjoituksen, perinnönjaot ja heidän ison kiinteistön tyhjennyksen ja myynnin, jossa veljekset olivat ikänsä asuneet.
Sisarukset olivat helpottuneita, kun hoidin kaikki nämä asiat, koska ei heillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia hoitaa kaikkia näitä. Juosta virastoissa, soitella puheluita ja sopia tapaamisia ym.
Nämä kaksi jäljelle jäänyttä sisarta asuivat hekin yhdessä. Hekin olivat asuneet ikänsä yhdessä niin kuin veljekset. Vanhemmalla sisarella oli paljon terveydellisiä ongelmia ja hänen vuokseen heillä kävi muutaman kerran viikossa kodinhoitaja vaihtamassa haavaisiin jalkoihin siteitä ja pesemässä vanhemman sisaren, heillä oli myös kauppapalvelu ja ruokatarvikkeet tuotiin kotiin kerran viikossa.
Nuorempi sisaruksista hoiti kaikki ruuanlaiton ja pyykinpesun yksin ja oli tehnyt sitä jo monta vuotta, eli oli niin sanotusti omaishoitaja siskolleen.
Lokakuussa vanhempi sisar kaatui yöllä ja mursi lonkkansa. Hänelle tehtiin lonkkaleikkaus, josta hän ei toipunut. Kävimme nuoremman sisaren kanssa katsomassa häntä sairaalassa kuukauden päivät, joka oli siskolle tosi raskasta.
Vanhempi sisar menehtyi marraskuun lopulla 2021.
Järjestimme jälleen hautajaiset, muistotilaisuuden. Teimme perukirjan ja perinnönjaon. Hoidimme kaikki asiat verottajalle ja muihin virastoihin mitkä olivat tarpeen.
On yksi sisar jäljellä. Hänen elämänsä muuttui täydellisesti, koska joutui nyt tottumaan yksinasumiseen, eikä ole kaveria kenen kanssa jutella maailmanmenosta.
Kunnallinen kodinhoito loppui ja vaikka sitä kysyimme, hän ei sitä saanut, koska oli liian ’’hyvässä kunnossa’’. Hän on kuitenkin yli 90 ja on näkö- ja kuulo-ongelmia, sekä muita vanhuuteen liittyviä vaivoja. Hän tarvitsi kuitenkin kaupassa kävijää ja edelleen asioiden hoitajaa, koska ei siihen itse enää kykene.
Sanoin hänelle, ettei hänen tarvitsisi olla huolissaan, koska minä voin käydä hänelle kerran viikossa kaupassa, hoitaa hänen juoksevat asiat ja jos tarvitsee käydä lääkärissä tai missä vain, voin häntä kuljettaa. Olen puhelimen päässä 24/7 ja minulle voi soittaa koska tahansa.
Käyn hänen luonaan kaksi kolme kertaa viikossa ja olen hänen luonaan aina n. kahdesta neljään tuntia. Käyn kaupassa, syömme ja kahvittelemme yhdessä. Pesupäivänä lauantaisin hoidamme kaikki pesupäivään liittyvät hoitotoimenpiteet. Pesen pyykit ja laitan kuivumaan. Teen pientä siivousta ja tiskien tiskausta. Ulkoilemme aina sään salliessa ja hänen voimiensa mukaan. Ja tietenkin tärkein juttelemme maailmanmenosta.
Tämä elämä näiden sisarusten kanssa on opettanut minua paljon lähimmäisen rakkaudesta ja siitä kuinka yksin tällaiset vanhukset ovat, kun ei aina löydy ihmistä kuka heistä ottaisi vastuuta ja auttaisi.